|
|
 |
|
Story: Kokeita pakastavalla valorysällä
|
Click on the image to enlarge
|
|
Artikkelissa kuvataan uudenlainen pakastava valorysä ja sen käyttökokemuksia.
|
| Released on: |
14 June 2004 |
| Contributor: |
Hannu Saarenmaa |
| Language: |
Finnish |
Spatial coverage: |
Not applicable |
Keywords: |
|
| Source of information: |
Hannu Saarenmaa |
| Concerned URL: |
http://www.bioshare.net/Stories/pakas/ |
|
Kokeita pakastavalla
valorysällä
Hannu Saarenmaa
1. Johdanto
Perhostutkijat, jotka käyttävät
rysiä lajiston
seurantaan ovat joutuneet teknisten vaikeuksien eteen sen
jälkeen
kun tetrakloorietaanin käyttö EU:n alueella
tähän
tarkoitukseen käytännössä
kiellettiin. Korvaavat aineet eivät ole
riittävän tehokkaita ja
niitä kuluu kuumina kesäpäivinä
suuria
määriä, mikä tulee kalliiksi ja on
vaikea
järjestää luotettavasti, taloudellisesti ja
turvallisesti. Tutkimusaineistojen laatu on kärsinyt
suuresti ja vaihtoehtoisten menetelmien etsintä on noussut
akuutiksi haasteeksi.
Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä
eläimiä,
mikä tarkoittaa sitä, että niiden
elintoiminnot
kiihtyvät lämpötilan noustessa (tiettyyn
maksimiin asti)
ja hidastuvat ympäröivän
lämpötilan laskiessa.
Sen vuoksi voidaan arvella, että keinotekoisesti aiheutettu
lämpötilan lasku voisi voisi toimia lamauttavasti tai
jopa
tappavasti. Hyönteiset ovat enimmäkseen hyvin
pieniä, ja
ympäröivän lämpötilan
muutokset vaikuttavat
niihin välittömästi. Pakastimesta juuri
otettu paksuseinäinen lasipullo sopii esim. valvontalampulta
kerättävän materiaalin tainnuttamiseen
(Mikkola
2004). Kylmään
lämpötilaan joutuminen ei aiheuta
vaihtolämpöiselle eläimelle
kärsimyksiä. Suuretkin
vaihtolämpöiset
eläimet, kuten käärmeet ja kilpikonnat
suositellaan
tarvittaessa lopetettavaksi laittamalla ne pakastimeen.
Säännöllisin väliajoin toistuva
pakastus on
nykyään vallitseva menetelmä biologisten
kokoelmien
tuholaissuojauksessa.
Kotitalouksissa käytettävät normaalit
pakastinlaitteet
tuottavat -20 C lämpötilan. Tällaiset
laitteet
ovat suurten tuotantomäärien johdosta luotettavia ja
edullisia. Sen vuoksi päätettiin tutkia, voitaisiinko
niitä käyttää perhosrysän
keruuastiana
maastossa.
2. Menetelmä
2.1. Rysän kiinitys
pakastimeen
Koetta varten ns. Jalas-mallinen valorysä, jossa on 160 W
sekavalolamppu, kiinnitettiin Upo RSP 225 Eco pakastimen
päälle. Pakastimen normaali kansi poistettiin ja
tilalle laitettin vesivanerilevy, joka ulottuu joka sivulla 15 cm
pakastimen reunojen yli. Vesivanerilevyn kulmiin kiinnittiin
koukut, joihin ripustettiin pressu suojaamaan pakastinta
sadevedeltä.
Vesivanerilevyn alle liimattiin valkoliimalla kolme 2cm paksuista
stryox-levyä. Ylin levy oli pakastimen
päällä, mutta levyt kapenivat
alaspäin muodostaen
pakastimen aukkoon sopivan eristeen. Kanteen muotoiltiin
suppiloimainen reikä, johon valorysän alasuppilo
kohdistettiin. Rysän mansetin alareuna on
rautalankalenkillä pakotettuna alimman styrox-levyn alapinnan
tasolla. Pakastimen keruuastia olisi voitu kiinnittää
suoraan tähän.
Rysä ja pakastin on kytketty samaan
hämäräkytkimellä toimivaan piiriin.
Toisin
sanoen pakastin toimii vain yöllä.
Tähän
päädyttiin sähköturvallisuuden
takia ja sen vuoksi
että pakastimeen kertyvä kosteus saadaan sulatettua
ja
johdettua pois. Pakastimen lattiareikä on auki.
Liitteessä 1 on valokuvia rysästä.
2.2 Pakastimen
sisäpuoliset rakennelmat
Pakastimen sisäpuolella saaliis
kerätään
tavalliseen suuren jätesäkkiin, jonka tilavuus on
noin 150
litraa. Jätesäkki kiinnitetään
puukehikkoon,
joka ulottuu pakastimen kanteen asti, jotta otukset eivät
pääsisi säkin ulkopuolelle.
Käytetty
jätesäkki on kuitenkin hieman liian pieni
tähän
pakastimeen, joten aivan täyttä tiiviyttä ei
ole
vielä saavutettu. Jätesäkin pohjalle
rypistetään sanomalehtiä.
Sadeveden pois johtamista varten on rautalankakehikossa verkolla
peitetty suppilo. Suppilosta menee letku jätesäkin
läpi pakastimen pohjalle.
2.3. Suunnitelma saaliin
automaattiseen erotteluun
Tarkoitus on tutkia myös sitä,
voitaisinko saaliit erotella öittöin.
Tämä vaatii
periaatteessa keruuastian vaihtamista jonkilaisen mekanismin avulla
joka yö. Tätä varten sahattiin
kovalevystä 50 cm
halkaisijaltaan oleva kiekko, johon porattiin 7
reikää. Kiekko kiinnitettiin
pitkällä ruuvitangolla levyn
yläpuolelle asti, missä on laatikko
myöhemmin
asennettavaa kiertokoneistoa varten.
Reikien alapuolelle ruuvattiin muovisista kemikaalipulloista korkit ja
pulloista leikattiin alaosa pois. Pullonkauloihin voitiin nyt
kiinnittää keruuastiat. Keruuastiana kokeiltiin 60 cm
syvää harsopussia, tavallista supermarkin muovikassia
sekä pientä jätesäkkiä.
Kokemusten
perusteella päädyttiin pieneen
jätesäkkiin, jonka
pohjalle
laitetaan rypistetty sanomalehti
keräämään
kosteutta ja erottelemaan saalista. Tämä pieni
jätesäkki on ohutta
valkoista rullalla saatavaa mallia ja yhden säkin tilavuus on
30
litraa, syvyys 55 cm ja rullan leveys 25 cm. Säkki
kiinnitetää pullonkaulaan kumilenkillä.
Korostettakoon, että
tämä lisätoiminto ei ole vielä
toiminnassa ja
tämän kokeen jatkokuvaus ja tulokset eivät
ole
tästä riippuvaisia.
3. Tulokset
3.1. Laboratoriomitaukset
Pakastimen lämpötilajakaumaa ei voida
pitää sen
normaalin käyttötilanteen mukaisena, koska kannessa
on 5 cm
reikä ja reiän yläpuolella 160 W lamppu. Sen
vuoksi lämpötilan jakautumista pakastimen
siällä
mitattiin sisäolosuhteissa, joissa huoneen
lämpötila oli
+21 C. Mittauksia tehtiin ilman rysän lampun
päällä oloa ja sen kanssa. Sen
lisäksi
koeiltiin voimakaan tuulen vaikutusta puhaltimen avulla (56 W, 40 cm
potkurin halkaisija, 2m päässä
rysästä,
mikä vastaa noin 15 m/s tuulta). Taulukko 1 antaa mittausten
tulokset. Voidaan päätellä, että
pakastin
pysyy riittävän kylmänä kaikissa
oloissa. Pullonkaulassa, missä otukset
menettävät viimeisen otteensa ja joutuvat
lopullisesti
pakastimen sisään vallitsee -4...-10 C asteen
lämpötila.
Taulukko 1. Lämpötilat eri syvyyksillä 30
minuuttia käynnistyksen jälkeen.
Syvyys
kannen
yläreunasta, cm |
Ilman
lamppua,
tyyni
|
Ilman
lamppua,
tuuli
|
Lamppu,
tyyni
|
2,
rysän mansetin
yläreuna
|
4
|
10
|
6
|
3,
rysän mansetin alareuna,
kannen alapinta
|
-9
|
-3
|
-3
|
4,
pullonkaulassa
|
-9
|
-4
|
-10
|
7
|
-14
|
-9
|
-19
|
15
|
-20
|
-20
|
|
30
|
-24
|
|
|
60
|
-21
|
|
-22
|
3.2.
Tulokset maasto-oloissa
Maasto-olosuhteissa tyynenä kesäiltana noin +15
asteessa virran kytkeydyttyä
käytännössä
tyhjään pakastimeen sen yläreunan tasolla
saavutetaan
-10 C lämpötila noin 15 minuutissa, vaikka 160 W
sekavalolamppu lämmittää avoimesta
reiästä. Lampun kuumentama ilmahan nousee
ylöspäin.
Kylmyysvaikutusta voitanee näiden tulosten valossa
pitää
riittävänä.
Tätä kirjoitettaessa rysää on
käytetty koko
lähes kausi 9.5.-3.10.2004 Ruotsissa, Skoonessa Lundin
kunnassa,
Kungsmarkenin
luonnonsuojelualueella.
3.2.1. Koe pienillä
pakastinpusseilla
päivittäin
Ensimmäinen vertailulaskelma tehtiin 9.5.-11.6.2004
välisenä
aikana, käyttäen luvussa 2.3. kuvattuja
pieniä
pakastinpusseja.
Suurperhoslajiston osalta tuloksena oli
103 lajia ja 830 yksilöä. Vastaavana ajanjaksona
vuonna 2003
samasta paikasta saatiin 102 lajia
ja 1247 yksilöä rysällä, jossa oli
myrkkynä
kloroformi. Vuonna 2003 rysä oli myös moin 0,5
metriä alempana kuin 2004. Lajikohtaiset tulokset on annettu
liitteessä 2.
On todettava että 2004 toukokuu oli edelliseen vuoteen
verrattuna
jonkin verran kylmempi ja tuulisempi sekä paljon kuivempi. Sen
vuoksi erojen voidaan katsoa olevan sääolosuhteista
ja
lajiston luontaisesta vaihtelusta riippuvaa.
Ei voida sanoa, että esim. suurikokoisia perhosia, joiden
voisi
ajatella kestävän kylmää paremmin
kuin pienten,
määrä pakastavssa rysässä
olisi
suhteessa vähäisempi.
Tänä aikana rysät koettiin
keskimäärin joka
toinen tai kolmas
päivä. Aineiston laadusta ei ole tehty numerista
vertailua, mutta pakastavan rysän laatu on
silmämääräisesti
kloroformirysää
parempi. On huomattava, että tämä
ensimmäinen
koe on tehty keskellä
kastanjaturilaiden parveiluaikaa, jotka aina aiheuttavat ongelmia
aineiston laadulle. Pakastavassa rysässäkin
kastanjaturilaat repivät perhosia, mutta ehkä
suhteessa
hieman vähemmän.
Yhden 6 yötä kestäneen kokeen aikana
päiväsaikaan tapahtuvan sulamisen ei ole voitu todeta
aiheuttavan aineiston laadun heikkenemistä.
3.2.2.
Kestorysäpyynti isoilla
jätesäkeillä
Edellisen kokeen jälkeen pakastimeen asennettiin luvussa 2.2.
kuvattu iso jätesäkki ja siirryttiin
pääosin
viikottaiseen kokemiseen. Aineston laatu pysyi
silmämääräisesti samana tai jopa
parempana. Kuumimpaankin kesäaikaan menetelmä toimi
tyydyttävästi ja aineiston laatu on selvästi
parempi
kuin kloroformia käytettäessä.
Muutamana keskikesän suurena sadeviikkona aineisto alkoi
kuitenkin
hieman tuoksahtamaan, kun sadevettä ei onnistuttu
keräämän kokonaan pois
käytetyllä
pienehköllä suppilolla ja jolloin
jätesäkin
pohjalla olevat sanomalehdet pyrkivät kostumaan.
Ilmeisesti kylmyyden lamauttava vaikutus on siksi
välitön,
että saalis tuntuu kerääntyvän
sadevesisuppilon
päälle, mikä ei ole toivottavaa
4.
Päätelmiä
Pakastava rysä tuntuu pääosin toimivan
yhtä hyvin
kuin myrkyllä
toimiva rysä. Aineiston laatu on keskimäärin
selvästi parempaa kuin kloroformia
käytettäessä ja
täysin vertailukelpoinen tetrakloorietaaniinkin
nähden,
olosuhteista riippuen.
Käytetty 225 litran pakastin on tarpeettoman suuri ellei
kiertomekanismia haluta. Puolet tästä koosta
riittäisi. Po. pakastin on lähes ylivoimaisen suuri
yhden henkilön liikuteltavaksi maastossa. Puolet
tästä koosta on
käytännössä maksimi.
Aineiston sulaminen päivällä ei
näytä
aiheuttavan ongelmia muutoin kuin sateisimpina aikoina
keskikesällä kestorysäpyynnissä.
Pakastimen
pitäminen
päällä päivällä
on lähes
tarpeetonta.
Jotta saalis ei jäisi sadevettä
keräävän
suppilon päälle ja jotta sadevedn keruu olisi
tehokasta,
parasta olisi laittaa rysä suoraan pakastimen keskelle ja
reiän alle noin 20 cm päähän noin
20-30 cm
halkaisijaltaan oleva suppilo, jonka verkko on jollakin tavalla
kallellaan.
Sähköturvallisuuskysymykset on
selvitettävä ennen
laajempaa käyttöä. Maajännitesuojaa
kokeiltiin, mutta sen käytöstä luovuttiin,
koska
käytetty laite vaati käynnistyksen käsin.
Pakastinvalmistajilta voitaisiin pyytää ehdotuksia
suojausmenetelmista. On kuitenkin todettava, että kokeen
aikana ongelmia ei ole ollut.
Yhteenvetona on todettava että kokemukset ovat positiivisia.
Kiitokset
Kiitän Päivi Lyytikäinen-Saarenmaata, joka
ystävällisesti luovutti pakastimensa
tämän
kokeen käyttöön.
Kirjallisuus
Mikkola, K. 2004. Pikapakastus, menetelmä yöperhosten
tallettamiseen ja valokuvaamiseen. Baptria 2/2004: s. 36.
Liite
1. Kuvia pakastavasta
rysästä http://www.bioshare.net/Stories/pakas/
Liite 2. Saaliit 2003 ja 2004.
| Laji |
2003 |
|
Laji |
2004 |
| Korscheltellus
lupulina |
16 |
|
Korscheltellus
lupulina |
2 |
| Pharmacis
fusconebulosa |
1 |
|
Macrothylacia
rubi |
1 |
| Mimas
tiliae |
1 |
|
Mimas
tiliae |
1 |
| Smerinthus
ocellata |
2 |
|
Laothoe
populi |
2 |
| Laothoe
populi |
3 |
|
Deilephila
elpenor |
2 |
| Deilephila
porcellus |
3 |
|
Deilephila
porcellus |
9 |
| Thyatira
batis |
5 |
|
Thyatira
batis |
7 |
| Watsonalla
binaria |
1 |
|
Ochropacha
duplaris |
1 |
| Drepana
falcataria |
9 |
|
Polyploca
ridens |
1 |
| Lomaspilis
marginata |
5 |
|
Watsonalla
binaria |
3 |
| Macaria
alternata |
3 |
|
Drepana
falcataria |
3 |
| Chiasmia
clathrata |
19 |
|
Lomaspilis
marginata |
3 |
| Plagodis
dolabraria |
4 |
|
Macaria
notata |
3 |
| Opisthograptis
luteolata |
19 |
|
Macaria
alternata |
8 |
| Selenia
dentaria |
1 |
|
Chiasmia
clathrata |
5 |
| Selenia
tetralunaria |
4 |
|
Plagodis
dolabraria |
4 |
| Odontopera
bidentata |
2 |
|
Opisthograptis
luteolata |
12 |
| Biston
betularia |
1 |
|
Selenia
tetralunaria |
3 |
| Hypomecis
punctinalis |
119 |
|
Odontopera
bidentata |
2 |
| Ectropis
crepuscularia |
1 |
|
Hypomecis
punctinalis |
119 |
| Aethalura
punctulata |
1 |
|
Ectropis
crepuscularia |
2 |
| Cabera
pusaria |
28 |
|
Aethalura
punctulata |
6 |
| Cabera
exanthemata |
7 |
|
Cabera
pusaria |
10 |
| Lomographa
bimaculata |
43 |
|
Cabera
exanthemata |
4 |
| Lomographa
temerata |
12 |
|
Lomographa
bimaculata |
14 |
| Siona
lineata |
7 |
|
Lomographa
temerata |
10 |
| Cyclophora
albipunctata |
1 |
|
Siona
lineata |
6 |
| Cyclophora
punctaria |
8 |
|
Cyclophora
punctaria |
12 |
| Timandra
comae |
51 |
|
Timandra
comae |
20 |
| Xanthorhoe
biriviata |
2 |
|
Xanthorhoe
designata |
3 |
| Xanthorhoe
designata |
5 |
|
Xanthorhoe
ferrugata |
145 |
| Xanthorhoe
ferrugata |
180 |
|
Xanthorhoe
montanata |
12 |
| Xanthorhoe
montanata |
12 |
|
Xanthorhoe
fluctuata |
1 |
| Xanthorhoe
fluctuata |
4 |
|
Epirrhoe
rivata |
1 |
| Epirrhoe
alternata |
1 |
|
Cosmorhoe
ocellata |
1 |
| Epirrhoe
rivata |
2 |
|
Ecliptopera
silaceata |
1 |
| Anticlea
badiata |
1 |
|
Chloroclysta
truncata |
4 |
| Lampropteryx
suffumata |
2 |
|
Electrophaes
corylata |
1 |
| Cosmorhoe
ocellata |
1 |
|
Hydriomena
impluviata |
2 |
| Chloroclysta
truncata |
8 |
|
Hydriomena
ruberata |
1 |
| Thera
obeliscata |
1 |
|
Perizoma
affinitata |
4 |
| Thera
variata |
1 |
|
Perizoma
alchemillata |
2 |
| Hydriomena
impluviata |
16 |
|
Perizoma
albulata |
1 |
| Hydriomena
ruberata |
2 |
|
Perizoma
flavofasciata |
1 |
| Perizoma
affinitata |
28 |
|
Eupithecia
exiguata |
5 |
| Perizoma
albulata |
5 |
|
Eupithecia
vulgata |
19 |
| Perizoma
flavofasciata |
2 |
|
Eupithecia
virgaureata |
4 |
| Eupithecia
exiguata |
6 |
|
Eupithecia
abbreviata |
18 |
| Eupithecia
pygmaeata |
3 |
|
Eupithecia
dodoneata |
4 |
| Eupithecia
centaureata |
4 |
|
Chloroclystis
v-ata |
1 |
| Eupithecia
intricata |
1 |
|
Hydrelia
flammeolaria |
2 |
| Eupithecia
satyrata |
4 |
|
Lobophora
halterata |
1 |
| Eupithecia
vulgata |
48 |
|
Notodonta
dromedarius |
4 |
| Eupithecia
subfuscata |
6 |
|
Drymonia
dodonaea |
4 |
| Eupithecia
virgaureata |
4 |
|
Pheosia
gnoma |
2 |
| Eupithecia
abbreviata |
8 |
|
Pterostoma
palpina |
2 |
| Eupithecia
dodoneata |
3 |
|
Phalera
bucephala |
2 |
| Eupithecia
tantillaria |
6 |
|
Peridea
anceps |
26 |
| Euchoeca
nebulata |
1 |
|
Stauropus
fagi |
1 |
| Hydrelia
flammeolaria |
2 |
|
Acronicta
psi |
1 |
| Lobophora
halterata |
3 |
|
Acronicta
aceris |
1 |
| Clostera
curtula |
2 |
|
Acronicta
auricoma |
2 |
| Notodonta
dromedarius |
3 |
|
Acronicta
rumicis |
2 |
| Drymonia
dodonaea |
13 |
|
Paracolax
tristalis |
1 |
| Pheosia
gnoma |
1 |
|
Herminia
grisealis |
3 |
| Pterostoma
palpina |
3 |
|
Rivula
sericealis |
26 |
| Ptilodon
capucina |
2 |
|
Autographa
gamma |
2 |
| Phalera
bucephala |
5 |
|
Abrostola
tripartita |
6 |
| Peridea
anceps |
88 |
|
Protodeltote
pygarga |
2 |
| Acronicta
alni |
1 |
|
Caradrina
morpheus |
1 |
| Acronicta
megacephala |
1 |
|
Charanyca
trigrammica |
61 |
| Acronicta
auricoma |
1 |
|
Athetis
pallustris |
1 |
| Herminia
grisealis |
16 |
|
Rusina
ferruginea |
5 |
| Rivula
sericealis |
59 |
|
Conistra
vaccinii |
1 |
| Autographa
gamma |
2 |
|
Mniotype
adusta |
3 |
| Abrostola
tripartita |
2 |
|
Apamea
crenata |
3 |
| Protodeltote
pygarga |
1 |
|
Apamea
sordens |
12 |
| Caradrina
morpheus |
1 |
|
Lacanobia
suasa |
1 |
| Charanyca
trigrammica |
71 |
|
Hada
plebeja |
12 |
| Rusina
ferruginea |
4 |
|
Hadena
bicruris |
5 |
| Actinotia
polyodon |
1 |
|
Hadena
confusa |
2 |
| Conistra
vaccinii |
1 |
|
Hadena
rivularis |
1 |
| Mniotype
adusta |
1 |
|
Mythimna
impura |
1 |
| Apamea
crenata |
5 |
|
Mythimna
comma |
1 |
| Apamea
sordens |
3 |
|
Orthosia
incerta |
2 |
| Lacanobia
thalassina |
1 |
|
Orthosia
gothica |
5 |
| Hada
plebeja |
68 |
|
Orthosia
populeti |
4 |
| Hadena
bicruris |
1 |
|
Orthosia
cerasi |
2 |
| Orthosia
gothica |
4 |
|
Orthosia
gracilis |
4 |
| Orthosia
cruda |
2 |
|
Ochropleura
plecta |
6 |
| Orthosia
cerasi |
6 |
|
Diarsia
rubi |
26 |
| Orthosia
gracilis |
1 |
|
Xestia
c-nigrum |
2 |
| Ochropleura
plecta |
7 |
|
Agrotis
exclamationis |
4 |
| Diarsia
mendica |
8 |
|
Agrotis
segetum |
2 |
| Diarsia
rubi |
10 |
|
Colocasia
coryli |
1 |
| Xestia
c-nigrum |
1 |
|
Calliteara
pudibunda |
20 |
| Agrotis
exclamationis |
1 |
|
Nola
confusalis |
9 |
| Colocasia
coryli |
1 |
|
Pseudoips
prasinana |
2 |
| Calliteara
pudibunda |
30 |
|
Eilema
sororcula |
4 |
| Nola
confusalis |
3 |
|
Spilosoma
lutea |
2 |
| Spilosoma
lutea |
3 |
|
Spilosoma
lubricipeda |
27 |
| Spilosoma
lubricipeda |
64 |
|
Spilosoma
urticae |
1 |
|
|
|
Diaphora
mendica |
1 |
| 102 |
1247 |
|
|
|
|
|
|
103 |
830 |
|
Please note that this story expired on 2006/12/31
|
